Vaasa-lehti “Lauvantaina helmikuun 27 p:nä 1909”

Ilmajoen Keskusmeijeri

alotti toimensa 1905 vuoden alusta. Tuli maksamaan kalustoineen lähes viisikymmentätuhatta markkaa. Meijerissä on disbrowkirnut ja paseerauslaitos.

Kerman kuletus eri meijereistä suoritetaan kirnuamalaitosten kustannuksella. Kirnupiimä jaetaan kullekin meijerille kermamäärän mukaan. Kermasta suoritetaan hinta kullekin meijerille rasvakilojen perusteella, jonka selville saamista varten kermoista toisena jokaisena päivänä tehdään rasvapitoisuuskokeet. Pellervoa on tilattu maidontuojille 300 vuosikertaa.

Helmikuun lopussa 1909 on Vaasa-lehdestä ilmestynyt jo numero 34.

Kysymys meijerien yhteisestä voinvalmistuslaitoksesta heräsi eräästä Ilmajoen maamiesseuran kokouksesta jossa asianomainen meijerikonsulentti ehdotteli epäkohdan poistamiseksi eri meijerien yhteistä pakkauslaitosta. Voi olisi pakkauslaitokseen tuotava meijeristä puolivalmiina, jossa eri meijerien voi sekotettuna yhdessä lopullisesti vaivattaisiin ja astioihin pakattaisiin. Ehdotus ei kuitenkaan semmoisenaan saanut kannatusta. Arveltiin, että eri meijereistä hapatettu kerma ja kirnuttu voi on silti erilaista, ettei mitään samanlaatuisuuttaa saataisi aikaan. Parempana ja enemmän tarkotustaan vastaavana pidettiin sen sijaan sitä, että pienet osuusmeijerit lakkaavat kokonaan hapattamasta ja valmistamasta voita, sekä että näitä toimituksia varten rakennettaisiin erityinen yhteinen voinvalmistuslaitos.

Lehdessä oli myös “Kaikellaista” -palsta.

Näistä ajatuksista kehittyi sittemmin tämä laitos, joka nyt kolmisen vuotta on toimittanut, ei ainoastaan perustajameijerinsä, vaan muutamien muidenkin pikkumeijerien kirnuamistyön. Kylämeijerit edelleen ovat osuuskuntia, jotka hoitavat itsenäisesto jäseniensä maidot, suorittavat niistä hinnan, sekä yleensä valvovat jäsenistönsä maitotaloutta ja osuuskuntansa etuja. Onko tämä järjestelmä sitten vastannut siihen kiinnitettyjä toiveita ja vastaako se yleensä kehityksen tasoa meijeriliikkeen alalla, on tietysti vaikeata sanoa, mutta, että kehitys paikkakunnan meijeriliikkeessä on kuitenkin ollut johdonmukainen ja että se myöskään ei ole jäänyt jälelle muista paikkakunnista tästä, on kokemus jo ehtinyt osottamaan.

Koko sivu löytyy Meijeriltä nykyisin kehystettynä.
Jutun otsikkona oli “Ilmajoen keskusmeijeri”.

Maitojen maksun, kuten jo aikaisemmin mainittiin, suorittaa kukin meijeri itse ja noudatetaan tässä rasvapitoisuusmaksutapaa.

Hallituksen kirnulaitoksessa muodostaa perustajameijerien isännöitsijät. Hallitus on tilivelvollinen valtuuskunnalle, johon kukin meijeri valitsee kaksi valtuutettua.

Meijerin toiminnasta v. 1908 mainittakoon tässä seuraavaa:

Varat vuoden alusta: Meijerin rakennus ja kalusto 36,612:48, tarvetavaroita 1,755: – yhteensä Smk 38,367:48.

Velat vuoden alusta: eri tilit 33,459:35, edellisen vuoden ylijäämä 4,918:13, yhteensä 38,367:48.

Tulot: voista ja muista meijerituotteista 296,175:49, vuokra n.m.tuloja 2,465:23, eri tilit antaneet 257,762:50, yhteensä Smk 556,403:22. Menot: kermasta eri meijereille 269,810:72, liikemenoihin 20,705:40, kalustoon 519:10, eri tilit 265,368. – Yhteensä Smk 556,403:22.

Velat vuoden lopussa: eri tilien mukaan 25,853:85, kuluneen vuoden ylijäämä 8,124:60, yhteensä Smk 33,778:45.

Varat vuoden lopussa: rakennuksien ja kaluston arvo alennettuna edellisten vuosien säästöillä 33,978:45, yhteensä Smk 33,978:45.

Liikkeen tuloksia eri vuosina taulukkomuodossa.

Kuten edelläoleva tilinpäätös osoittaa on meijerin liike kuluneena vuonna ollut tyydyttävä. Meijeriä rasittava velka, jota vuoden alusta oli 33,459 mk 25p. ja heti nyt tilivuoden lopusta 25,853 mk 85p. Alempana olevat taulukot myöskin osoittavat, että maitojen hinnat tilivuoden aikana ovat olleet verrattain korkeat, eli korkeammat kuin minään muuna edellisenä vuotena. Samoin maitojen laatu ja rasvapitoisuus ovat olleet jonkunverran paremmat edellisiä tilivuosia. Tyydyttävää tulosta aikaansaamaan on kuitenkin etupäässä auttanut korkeanlaiset voinhinnat ulkomailla sekä myöskin se tosiasia, että voi laadultaan on ollut koko vuotena verrattain hyvää.